Lisää jatkokoulutusta ja jatkokoulutusyhteistyötä

Suomen yliopistojen rehtorineuvoston puheenjohtaja Jukka Kola ja toiminnanjohtaja Tanja Risikko julkaisivat merkittävän kirjoituksen Tohtorien rekrytointia ja tutkijakoulutusta pitää lisätä Helsingin Sanomissa 21.10.2022. Kirjoitus nojasi paljolti siihen, että Suomessa on saatu aikaan huipputärkeä parlamentaarinen yhteisymmärrys tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten nostamisesta neljään prosenttiin kansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämän voi uskoa merkitsevän jonkinmoisen rahoitusmahdollisuuksien ikkunan avautumista jatkokoulutuksellekin. Toivoen keskustelun näistä asioista jatkuvan ja suuntautuvan tarkoituksenmukaisesti esitän muutaman lisänäkökohdan.

Jatkokoulutuksen ja jatkokoulutusyhteistyön merkitystä ei ole mielestäni tunnistettu, tunnustettu eikä tuettu riittävässä määrin koulutusjärjestelmämme tehtäväkentässä. Jatkokoulutus luo kuitenkin pohjan yliopistojen mutta myös ammattikorkeakoulujen laadulliselle ja määrällisellekin kehitykselle. Sehän nostaa kilpailun kautta uudet johtavat sukupolvet korkea-asteen toimintaan ja johtoon niin tutkimuksessa, opetuksessa kuin vaikuttamisessa kuten myös hallinnossa. Jatkokoulutuksessa onnistuminen siis ratkaisee suurelta osin korkeakoulujärjestelmän kaikkien perustehtävien onnistumisen!

Kaikessa kehitystyössämme on syytä muistaa, että Suomi on henkilöresursseiltaan ja muiltakin resursseiltaan pienehkö maa. Sen vuoksi meidän jatkokoulutuksenkin kehittämistyössämme on keskeisessä asemassa oltava yhteistyö. Niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Jatkokoulutusyhteistyötä on harjoitettu kauppatieteellisten koulutusyksiköiden kesken jo vuodesta 1980 lähtien ja vuodesta 1992 Iähtien sitä on tehty kauppatieteiden valtakunnallisen jatkokoulutusohjelman eli KATAJAN puitteissa. Yhteistyöhön ovat osallistuneet jäseninä kaikki kymmenen kauppatieteellistä koulutusyksikköä sekä liitännäisjäseninä Helsingin ja Lapin yliopistot.

Yhteistyön tuloksena KATAJAN on katsottu menestyneen erinomaisesti — myös muiden koulutusalojen arvioiden perusteella. KATAJA on kohottanut alan tohtoritutkintojen määrää erittäin paljon, nostanut tutkijakoulutuksen ja -ohjauksen tasoa, tehostanut opiskeluprosessia ja siten alentanut opiskelijoiden väittelyikää, lisännyt opiskelijoiden työelämävalmiuksia sekä kehittänyt järjestelmällisesti alan kansainvälistä jatkokoulutusyhteistyötä. Konkreettista tunnustusta saavutuksistaan KATAJA sai muun muassa jo vuonna 1994 tullessaan nimitetyksi Suomen Akatemian rahoittamista huippuyksiköksi.

Uskon, että myös muiden alojen edustajien kannattaisi pyrkiä oppimaan kauppatieteiden jatkokoulutuksesta ja jatkokoulutusyhteistyöstä. Tiedän, että kauppatieteilijat ovat antaneetkin rakentavia neuvoja ja ovat valmiit kertomaan kokemuksistaan lisää.

Mutta kauppatieteilijöiden ja erityisesti KATAJA-ohjelman vastuullisten tulisi samalla myös valvoa kauppatieteellisen jatkokoulutuksen ja jatkokoulutusyhteistyön etuja, jos ja kun edellä viitatun parlamentaarisen yhteisymmärryksen myötä tapahtuvaa rahoituksen kasvattamista aletaan toteuttaa. Viittaavathan Kola ja Risikkokin artikkelissaan vahvasti panostukseen tohtorien rekrytointiin ja jatkokoulutukseen sekä yliopistojen rooliin. Yliopistollisista yksiköistä taitavat kauppatieteelliset yksiköt olla avainasemassa sekä substanssiosaamisensa että jatkokoulutusyhteistyökokemuksensakin perusteella. Onhan kysymys tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksen nostamisesta ja tohtorien rekrytoinnista, joka tietysti edellyttää riittävän jatko-opiskelijoiden määrän kouluttamista laadukkaiksi tohtoreiksi. On paikallaan myös muistuttaa, ettei jatkokoulutusta kehitettäessä sovi unohtaa säätiö- ja rahastopohjaisia
rahoitusmahdollisuuksia.

Uolevi Lehtinen
KTT ja emeritusprofessori, joka on toiminut myös Tampereen yliopiston dekaanina, valtuuston ja hallituksen puheenjohtajana sekä rehtorina.