Geopoliittinen epävarmuus — Visiopäivä 2026 –reportaasi

Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivää vietettiin 11.2.2026 Tieteiden talolla Helsingissä.

Visiopäivän teemana oli Geopoliittinen epävarmuus ja se käsitteli kansainvälisen talouden ja geopolitiikan murrosta. Erityisesti Kiinan, Yhdysvaltojen ja Euroopan välisessä kolmiodraamassa taloudesta on tullut poliittisen vaikuttamisen ja kilpailun väline. Esityksissä korostettiin Suomen uusia mahdollisuuksia ja uhkia, kuten Nato-jäsenyyden tuomaa luottamusta ja riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista. Euroopan unionin osalta peräänkuulutettiin sisämarkkinoiden vahvistamista ja sääntelyn keventämistä globaalin kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Suomalaisia yrityksiä rohkaistiin ennakkoluulottomaan kansainvälistymiseen ja teknologisen osaamisen kaupallistamiseen muuttuvassa maailmassa. Todettiin, että vaikka suurvaltapolitiikka on muuttunut kovemmaksi, Suomen kaltainen osaava ja luotettava toimija voi menestyä panostamalla strategisiin kumppanuuksiin.

Sitran Rosa-Maria Mäkelä käsitteli tulevaisuusajattelun tärkeyttä ja Suomen asemaa nopeasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Hän korosti tarvetta tunnistaa yhteiskunnalliset murrokset, kuten kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen mureneminen ja teknologinen kilpailu. Hän kannusti myös laajentamaan ennakoinnin näkökulmaa pelkästä uhkiin varautumisesta kohti toivottavien tulevaisuuskuvien ja uuden yhteiskuntasopimuksen rakentamista. Kuulijoita heräteltiin pohtimaan, miten voimme aktiivisesti vaikuttaa huomiseen vahvistamalla demokratiaa, hyvinvointia ja uudistumiskykyä globaalien kriisien keskellä.

Elinkeinoelämän Keskusliiton Timo Vuori esitti, kuinka teknologinen kehitys, raaka-aineiden hallinta ja muuttuvat arvoketjut pakottavat yritykset ja valtiot miettimään strategioitaan uudelleen. Suomen osalta nähdään sekä uhkia, kuten riippuvuus suurvalloista, että mahdollisuuksia puhtaan energian ja korkean osaamisen saralla. Hän kannusti suomalaisia yrityksiä rohkeaan kansainvälistymiseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen muuttuvassa maailmanjärjestyksessä. Vuori painotti, että pelkkien selvitysten sijaan Suomen on nyt kyettävä ketterään toimeenpanoon ja strategiseen yhteistyöhön läntisten kumppaneiden kanssa.

Professori Vesa Puttosen puheenvuoro käsitteli sijoittamista geopoliittisen epävarmuuden keskellä ja korosti, että markkinat reagoivat kriiseihin usein yllättävän tyynesti. Puttonen havainnollisti historiallisten esimerkkien avulla, kuinka negatiiviset uutisotsikot toimivat usein vastaindikaattoreina, jolloin kurssit saattavat kääntyä nousuun juuri pessimismin ollessa suurimmillaan. Hän tarkasteli myös populismin ja protektionismin talousvaikutuksia sekä tekoälybuumin ja kryptovaluuttojen kaltaisia moderneja ilmiöitä, jotka muokkaavat sijoitusympäristöä. Esityksen keskeinen viesti oli luottamus markkinavoimien ja yritysjohdon sopeutumiskykyyn, mikä tekee pitkäjänteisestä osakesijoittamisesta kannattavampaa kuin varojen makuuttamisesta pankkitileillä. Lopuksi Puttonen muistutti, että vaikka suomalainen sijoituskulttuuri on nuorta, uudet teknologiavetoiset kasvuyritykset ja innovaatiot luovat vahvaa uskoa tulevaisuuden talouskasvuun.