Hyvä halpaa, huono kallista

Lääkäripula

Suomessa on puhuttu lääkäripulasta, koska osassa terveyskeskusten lääkäriviroista ei ole ollut lääkäreitä (1). Tuoreimman tilaston (v. 2018) mukaan Suomessa asuvia laillistettuja lääkäreitä on 27 264, josta työikäisiä lääkäreitä (alle 65 v.) on 21 148 (2). Eläkeikäisenäkin lääkärit usein jatkavat työelämässä, mikä nostaa työssä olevien lääkäreiden todellista lukumäärää. Vuonna 1970 laillistettuja lääkäreitä oli Suomessa n. neljäsosa nykyisetä eli 4965 (2,3). Tämä tarkoittaa, että 50 vuotta sitten Suomessa oli 1 lääkäri 926 asukasta kohden kun tänä päivänä Suomessa on 1 lääkäri 260 asukasta kohden (2,3,4).

Miksi lääkäreistä on pulaa vaikka heitä on nykyisin enemmän kuin koskaan?

Valmisteilla olevan väitöskirjatutkimukseni osatutkimus toi esille tämän lääkäripulana näyttäytyvän ilmiön taustalla olevan merkittävän, mutta halvalla hoidettavan syyn, jonka korjaaminen saataisi auttaa nykyisen lääkärimäärän riittävyydessä: Lääkärit lähtevät pois työpaikoista, joissa on huonoa johtamista (5). Huonolla johtamisella tarkoitetaan alaisille ja jopa koko organisaatiolle haittaa aiheuttavaa johtamista (6).

Huonon johtamisen kasvot

Tutkimustulosten perusteella lääkärityöpaikoilla huono johtaminen on näyttäytynyt muun muassa lääkäreiden kohtuuttomana työkuormana tai työtehtävien eriarvoisena jakamisena. Hankalissa työtilanteissa lääkäreille ei ole ollut tarjolla tukea ja sukupuolisyrjintää on koettu esimerkiksi virkavalinnoissa ja perheen perustamiseen liittyvänä epäasiallisena suhtautumisena. Lisäksi johtajien epäasiallinen käytös lääkäreitä kohtaan on näyttäytynyt huutamisena, simputtamisena, tylyttämisenä, itkettämisenä, kyttäämisenä, henkisenä väkivaltana sekä lääkäreiden julkisena nöyryyttämisenä. Tällainen huono johtaminen vaikeuttaa työstä suoriutumista ja vähentää työhyvinvointia. Kokemansa huonon johtamisen vuoksi lääkärit eivät pelkästään saata vaihtaa työpaikkaa, vaan he saattavat olla myös hakeutumatta töihin terveydenhoidon yksiköihin, joille on syntynyt maine huonosta johtamisesta. Huono johtamismalli johtaa siis lääkäreiden jaloilla äänestämiseen ja kuuluu niin kauas ettei seuraavakaan lääkäri tule. (5.) Huonon johtamisen ilmentymä ei ole uusi, vaan huonoa johtamista on jo aiemminkin pidetty yhtenä yleisimmistä syistä etenkin julkisen terveydenhuollon lääkäripulaan (7) ja tyytymättömyys johtamiseen on noussut esille myös erikoistuvien lääkäreiden työ- ja koulutuspaikkaselvityksissä (8,9).

Huono on kallista

Suomen perustuslakiin on kirjattu kansalaisten oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin (Sosiaali- ja terveysministeriö (10), mutta ilman lääkäreitä terveydenhuolto ei toimi. Jos terveydenhuollossa ei ole riittävästi lääkäreitä tai heidän työstään suoriutuminen vaikeutuu huonon johtamisen vuoksi, vaikeutuu samalla potilaiden hoitaminen, koska lain (11) mukaan ”laillistettu lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta”. Koulutusmäärien nostamista on esitetty ratkaisuksi nykyiseen lääkärivajeeseen, mutta lääkärikoulutus on kallista (12). Tämän tutkimuksen valossa pelkkä lääkärilukumäärän kasvattaminen ei näyttäsi olevan ratkaisu tähän ”pulaan”, koska harva päätyy töihin sinne, josta johtamisen ongelmat ovat muutkin pois ajaneet. Näin syntyy pula, joka todellisuudessa onkin lääkärikato. Pulaakin on, mutta ei niinkään lääkäreistä, vaan hyvästä johtamisesta. Huono johtaminen ei täten ole pelkästään kallista, vaan vaikeuttaa lopulta myös potilaiden hoitoa. (5.)

Halpaa mutta hyvää

Valmisteilla olevan väitöskirjatutkimukseni mukaan johtamisessa onnistumisen perustana on hyvä johtaminen, jonka osana on hyvä käytös (13), joka on halpaa tai ilmaista. Vaikka sananlasku sanoo: ”Hyvää ei saa halvalla”, on sananlaskuissakin joskus poikkeus. Ja nyt tämä poikkeus olisi hyvän käytöksen päässä sopivassa paikassa.

Lähteet

1. Suomen Lääkäriliitto. 2020. Terveyskeskusten lääkäritilanne 2020-tulokset. Saatavilla: https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5223/terveyskeskusten_laakaritilanne_2020_final.pdf

2. Suomen Lääkäriliitto. 2019. Lääkärit Suomessa. Saatavilla: https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5223/sll_taskutilasto_fi_220620.pdf

3. Suomen Lääkäriliitto. 2016). Lääkärit Suomessa. Saatavilla: https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5223/ll16_tilasto2016_net1_170114.pdf

4. Suomen väkiluku. 2022. Saatavilla: https://www.google.com/search?client=safari&rls=en&q=suomen+väkikuku&ie=UTF-8&oe=UTF-8

5. Huikko-Tarvainen, S., Juuti, P., Sajasalo, P. & Auvinen, T. (23.9.21 julkaistavaksi hyväksytty, ei vielä julkaistu).

6. Lipman-Blumen, J. 2005. The allure of toxic leaders. Why we follow destructive bosses and corrupt politicians – and how we can survive them. New York: Oxford University Press.

7. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2019. Lääkäri 2018. Kyselytutkimus vuosina 2007–2016 valmistuneille lääkäreille. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:69. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162015/STM_2019_69_R.pdf?sequence=1&isAllowed=y, 17.1.2021.

8. Vierula, H. 2019. HUS:n erikoistuvien tilanteen korjaaminen kestää pitkään. Suomen Lääkärilehti, 74(46), 2632. Saatavilla: https://www.laakarilehti.fi/pdf/2019/SLL462019-2632.pdf

9. Palovuori, E. & Pitkäranta, A. 2019. Palaute muuttaa toimintatapoja HUS:ssa. Potilaan Lääkärilehti. Saatavilla: https://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/palaute-muuttaa-toimintatapoja-hus-ssa/

10. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2002. Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi, työryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2002:3. Helsinki. (haettu:11.05.2019). Saatavilla: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114044/TRM200203.pdf?sequence=1

11. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559, 15 §, 22 §. Saatavilla: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559

12. Suomen Lääkäriliitto. 2021. Saatavilla: https://www.laakariliitto.fi/uutiset/ajankohtaista/laakariliitto-kutsuu-kiinnostuneet-keskustelemaan-koulutusmaarista/

13. Huikko-Tarvainen, S. 2022. Elements of perceived good physician leadership and their relation to leadership theory. Leadership in health services, 35(1), 14-29. Saatavilla: doi:10.1108/LHS-01-2021-0002