Kauppatieteet ratkaisevat Suomen kilpailukyvyn – nyt tarvitaan rohkeutta ja yhteistyötä

Suomen talouden menestys alkaa yritystasolta ja sen moottorina toimii kauppatieteellinen osaaminen. Ilman kunnianhimoista tutkimusta, vahvaa koulutusta ja tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa Suomi ei pysy kansainvälisessä kilpailussa. Nyt on aika nostaa ambitiotasoa ja rakentaa siltoja – yhdessä.

Miksi tästä pitää puhua juuri nyt?

Voimmeko todella kuvitella, että Suomi pärjää globaalissa kilpailussa ilman huippuluokan kauppatieteellistä osaamista? Emeritusprofessorit Uolevi Lehtinen ja Jyrki Wallenius herättivät ansiokkaasti keskustelun Kauppatieteellisen yhdistyksen palstalla. Heidän viestinsä oli kirkas: jos haluamme menestyä, kauppatieteilijöiden on oltava kunnianhimoisia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Tässä kirjoituksessa jatkan heidän viitoittamalla tiellä ja nostan esiin, mitä tämä käytännössä voisi mielestäni tarkoittaa.

Kauppatieteiden merkitys – kuka sen voisi kiistää?

Taloudellinen menestys ei synny sattumalta. Se rakentuu yritysten kautta, ja yritysten kilpailukyky nojaa osaamiseen. Mutta riittääkö nykyinen taso? Ei riitä. Tutkimuksen ja koulutuksen on tähdättävä huipulle, ei keskinkertaisuuteen. Tohtorikoulutuksen laatu ratkaisee, jos haluamme kansainvälisen kilpailukyvyn. Monitieteisyys ja digitalisaatio eivät ole enää valinnaisia, vaan välttämättömiä – tekoäly ja datan hyödyntäminen ovat osa arkea. Kansainvälistyminen ja akkreditoinnit korostuvat, sillä suomalaiset yksiköt eivät saa jäädä jälkeen maailman huipuista. Lisäksi resurssit on ohjattava hallinnosta akateemiseen työhön, jotta syntyy tuloksia. Ilman pitkäjänteisiä, ”excellence”-painotteisia tutkimusprojekteja Suomi ei nouse takaisin kasvupolulle. Kuten Lehtinen ja Wallenius tarkoittavat, Suomen korkeakoulujärjestelmä painottaa liikaa tutkintojen määrää verrattuna tutkimusten laatuun. Myös rahanjaossa. 

Mitä kauppatieteellinen osaaminen oikeastaan kattaa?

Onko kauppatiede vain “bisnestä”? Ei todellakaan. Se on laaja kokonaisuus, joka palvelee sekä tutkimusta että yrityselämää. Strategia ja johtaminen auttavat rakentamaan kilpailuetua ja kehittämään organisaatioita. Markkinointi ja asiakasarvo avaavat näkymän kuluttajakäyttäytymiseen, brändeihin ja asiakaskokemukseen. Rahoitus ja laskentatoimi tukevat investointipäätöksiä, taloudellista raportointia ja riskienhallintaa. Nykyaikaisessa kaupassa logistiikka ja toimitusketjut korostuvat tehokkuuden, vastuullisuuden ja globaalien verkostojen hallinnassa.

Tietojohtaminen ja digitalisaatio – datan hyödyntäminen, tekoäly ja automaatio – ovat kriittisiä kilpailukyvyn lähteitä. Kansainvälinen liiketoiminta tuo mukanaan vientiä, globaalien markkinoiden hallintaa ja kulttuurien ymmärtämistä. Yritysvastuu ja kestävyys, kuten ESG ja kiertotalous, ovat nousseet keskiöön. Unohtaa ei sovi myöskään innovaatioiden kaupallistamista – tutkimustulosten muuntamista tuotteiksi ja palveluiksi. Digitalisaation ja tekoälyn aikakaudella tämä osaaminen on ratkaisevaa: ilman sitä emme pysty hyödyntämään teknologian mahdollisuuksia liiketoiminnassa.

Yhteistyö – miksi se on avainasemassa?

Voiko yksikään yliopisto tai yritys pärjätä yksin? Ei voi. Tarvitsemme pitkäjänteisiä kumppanuuksia, joissa tutkimus ja käytännön kehitystyö kulkevat rinnakkain. Yhteiset tutkimusohjelmat voivat keskittyä teemoihin kuten digitalisaatio, vastuullisuus ja tekoäly, joissa yritykset tuovat käytännön haasteet ja yliopistot tutkimusosaamisen. Avoimet data- ja osaamisalustat mahdollistavat sen, että yritykset ja tutkijat jakavat tietoa ja kehittävät ratkaisuja yhdessä. Tohtorikoulutuksen integrointi yrityksiin on myös tärkeää – yritysten tarjoamat tutkimusaiheet ja rahoitus väitöskirjoille täydentävät säätiöiden ja yliopistojen apurahoja.

Kauppatieteellinen yhdistys sillanrakentajana

Kauppatieteellinen yhdistys voi olla paljon enemmän kuin keskustelualusta. Se voi luoda verkostoja, jotka yhdistävät tutkijat, yritysjohtajat ja päättäjät yhteisiin foorumeihin. Se voi välittää tutkimustuloksia yrityksille ymmärrettävässä muodossa ja fasilitoida keskustelua seminaareissa, työpajoissa ja round table -tilaisuuksissa. Lisäksi se voi edistää kansainvälistä yhteistyötä linkittämällä suomalaiset toimijat globaaleihin verkostoihin ja akkreditointiprosesseihin. Kysymys kuuluu: tartummeko tähän mahdollisuuteen?

Tuumasta toimeen

Suomi tarvitsee rohkeutta ja kunnianhimoa kauppatieteiden kehittämisessä. Nostamalla ambitiotasoa, vahvistamalla tutkimusta ja hyödyntämällä sen tuloksia liiketoiminnassa voimme varmistaa, että kauppatieteellinen osaaminen toimii Suomen talouden ja hyvinvoinnin moottorina. Juuri siten kuten Lehtinen ja Wallenius kirjoittivat.

Kauppatieteiden tulevaisuus ei synny itsestään – se tehdään yhdessä. Liity keskusteluun, tuo näkemyksesi esiin ja osallistu rakentamaan siltoja tutkimuksen ja yrityselämän välille. Yhdessä voimme varmistaa, että Suomi pysyy kilpailun kärjessä.

KTT Lasse Mitronen toimii työelämäprofessorina Tampereen yliopistolla. Hänellä on pitkä kokemus kaupan alalta ja kansainvälisestä liiketoiminnan tutkimus- ja kehittämistyöstä. Mitronen on julkaissut väitöskirjan ja lukuisia kirjoituksia verkostojen johtamisesta, asiakkuuksien hallinnasta ja strategisesta johtamisesta sekä toiminut johdon kouluttajana ja luennoitsijana useissa johtamiskoulutusohjelmissa.