Turun kauppakorkeakoulu aloitti toimintansa 75 vuotta sitten

Turun kauppakorkeakoululla on juhlavuosi. Se aloitti toimintansa 1950 itsenäisenä ja yksityisenä korkeakouluna Turun kauppaopiston yhteydessä. Sillä tavalla toiminta sai lentävän lähdön: jo ensimmäisen lukuvuoden lopussa valmistui kymmenen kolmivuotista ekonomin tutkintoa.

Helsingissä toimi jo 1910-luvun alusta lähtien sekä suomen- että ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu ja Turussakin vuodesta 1927 lähtien ruotsinkielinen Åbo Akademin yhteydessä. Vanhimmat kaupallisen opetuksen perinteet ovat kuitenkin Turussa. Kauppakoulu aloitti jo 1839. Oli luonnollista, että Turussa haluttiin edistää myös suomenkielistä ylintä kaupallista koulutusta. Ensimmäisen kerran asiasta puhuttiin jo Turun yliopiston perustamisen aikoihin 1919. Konkreettisempi suunnittelu oli 1930-luvun lopulla jo hyvässä alussa, mutta sodat lykkäsivät niidenkin toimien toteutusta.

Turun yliopiston rehtori (1934-45) Einar W. Juva ja Turun kauppaopiston rehtori Niilo Ikola olivat keskustelun avainhenkilöitä. Suunnittelu jatkui sotien ja Juvan rehtorikauden jälkeen. Humanisti Juva kannatti asian hoitamista yliopiston yhteydessä. Niin voidaan kouluttaa ”talousmiehiä”, joilla on yleissivistystä ja kielitaitoa enemmän kuin silloisista kauppakorkeakouluista valmistuneilla ja silti riittävät kaupalliset tiedot ja taidot. Kauppakorkeakoulun idea nousi siis yliopiston piiristä. Niilo Ikola oli väitellyt suomen kielessä ja oli toiminut yliopiston professorina sekä vararehtorinakin. Hän oli poikkeuksellinen humanisti, myös Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja!

Valmistelevissa keskusteluissa muotoiltiin kolme vaihtoehtoa: tiedekunta yliopistoon, uusi erillinen korkeakoulu tai kauppaopiston yhteydessä käynnistettävä mutta itsenäinen korkeakoulu. Yliopiston puolelta tuli 1948 selkeä viesti siihen suuntaan, ettei hanketta voi toteuttaa yliopiston osana. Syyt olivat sekä periaatteellisia että taloudellisia. Voisi sanoa, ettei silloin bisnestä pidetty sopivana bisneksenä sivistysyliopistolle!

Avainhenkilöt jatkoivat työtä Turun Liikemiesyhdistyksen kautta. Siellä oli monta hankkeen tukijaa. Kauppaneuvos August Laurén oli Juvan ja Ikolan mukana myös opintomatkalla Tukholman, Göteborgin ja Kööpenhaminan kauppakorkeakouluun. Niistä otettiin mallia. Liikemiesyhdistys toimi aloitteentekijänä Turun Kauppakorkeakoulun Säätiön perustamisessa. Säätiön valtuuskunta päätti 3.5.1950 yksityisen kauppakorkeakoulun käynnistämisestä. Se toteutettiin kauppaopiston suojissa niin, että opiston rehtorista tuli kauppakorkean rehtori.

Kauppaopisto oli jo aikaisemmin tarjonnut merkonomikoulutukseen lisävuoden. Jatkoluokan suorittaneiden ylioppilasmerkonomien tarvitsi opiskella kolmivuotiseen ekonomin tutkintoon vain viimeisen vuoden opinnot. Siksi syksyllä 1950 aloittaneesta kauppakorkeakoulusta valmistui jo seuraavana keväänä kymmenen ekonomia. Ensimmäisinä uusina opiskelijoina aloittaneiden joukkoon kuului myös Tellervo Koivisto (silloin Kankaanranta).

Kauppakorkeakoulut olivat aluksi nykytermein ammattikorkeakouluja. Niissä oli kyllä professuurejakin, mutta toiminnan painopiste oli perustutkintokoulutuksessa. Ekonomin tutkinto oli nostettu vasta 1946 kolmivuotiseksi. Tutkintorakenteen ero yliopistoihin vaikutti ja hiukan vaivasi alan arvostuksen kannalta. Siksi kauppatieteellinen ala siirtyi melko mielellään 1970-luvun tutkinnonuudistuksessa yliopistojen kanssa samaan tutkintorakenteeseen. Kolmivuotisen ekonomin ja kirjeenvaihtajan tutkinnon tilalle tuli nelivuotinen ylempi perustutkinto. Turun kauppakorkeakoulu toteutti uudistuksen muita nopeammin jo 1974. Myöhemmässä uudistuksessa siirryttiin nykyiseen kaksiportaiseen rakenteeseen: kandidaatti (3 vuotta) ja maisteri (2 vuotta). Ekonomi on nyt kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen arvonimi, tosin vähän käytetty.

Tohtorikoulutus ja tutkimus saivat vahvan aseman vasta myöhemmin. Turun kauppakorkeakoulussa järjestettiin ensimmäinen väitös vuonna 1970. Nykyisin valmistuu tohtoreita noin 15 vuodessa, saman verran kuin aluksi kahdessa vuosikymmenessä yhteensä. Myös tutkimuksessa, yritysyhteistyössä ja liikkeenjohdon koulutuksessa muutos on ollut suuri. Toiminta on samalla muuttunut kansainväliseksi.

Turun kauppakorkeakoulusta tuli 2010 Turun yliopiston tiedekunta. Suomen yliopistopolitiikka vaati ja tuki tällaista rakennekehitystä. Aikaisemmin yhdistämiseen suhtauduttiin kauppakorkealla sekä yliopistolla yleensä kielteisesti. Turun yliopiston yrittäjyysyliopisto-ideassa näkyi uusi ajattelu: ”korkeatasoinen tiede ja yrittäjyys eivät ole nykypäivän yliopistossa ristiriidassa”. Molemmalla puollella tapahtui ajattelun muutosta. Lopputulos on se, mitä Turun kauppakorkeakoulun perustajien keskuudessa oli jo ajateltukin.

Ennen 1970-luvun tutkinnonuudistusta oli silloisen kandidaatin tutkinnon suorittaminen ekonomin (tai kirjeenvaihtajan) jatkoksi yleistynyt vuosi vuodelta. Näitä maisterin arvon antavia kandidaatin tutkintoja Turussa ehdittiin tehdä kaikkiaan 320. Vanhoja ekonomin tutkintoja valmistui 1860 ja kirjeenvaihtajia 570 (tuli ohjelmaan myöhemmin). Turun kauppakorkeakoulusta on valmistunut tähän mennessä vajaa 14 000 perustutkinnon suorittanutta ja noin 370 tohtoria.

Kauppakorkeakoulu siirtyi nykyiselle paikalleen Rehtorinpellonkadulle 1958. Se tapahtui samoihin aikoihin kuin yliopisto oli alkanut siirtyä viereiselle Vesilinnanmäelle, nykyiselle Yliopistonmäelle, jota turkulaiset kutsuivat aikoinaan Ryssänmäeksi. Yksityiseksi ja itsenäiseksi perustettu Turun kauppakorkeakoulu menestyy nyt mainiosti julkisoikeudellisen yliopiston tiedekuntana, sijaitsevatkin aivan vierekkäin.

Kirjoittaja on kansantaloustieteen emeritusprofessori, joka toimi kauppakorkeakoulun vararehtorina 1999-2006. Kirjoitus on laajennettu versio Turun Sanomissa 1.10.2025 ilmestyneestä kirjoituksesta.